23.05.2001

Yhteenveto keskustelutilaisuudesta PLC-teknologian käyttöönotosta 16.5.2001

Telehallintokeskus järjesti 16.5.2001 tilaisuuden PLC (Power Line Communications) -teknologian käyttöönotosta. Tilaisuuteen osallistui lähes 100 teleoperaattoreiden ja alan teollisuuden edustajaa, HF-taajuuksien käyttäjää sekä muita taajuusalan asiantuntijoita. PLC-teknologian avulla on tarkoitus tarjota laajakaistaisia datapalveluja sähköverkon kautta taajuusalueella 1,6 MHz – 30 MHz. Eräs keskeinen tekijä PLC:n käyttöönotossa on sen aiheuttama häiriöriski alle 30 MHz:n HF-radioliikenteelle.

Telehallintokeskuksen ylijohtaja Rauni Hagman totesi avauspuheenvuorossaan, että uudet tekniset vaihtoehdot ovat toivottavia, mutta taajuusviranomaisena Telehallintokeskuksen on huolehdittava siitä, että radioliikenne ja erityisesti turvallisuusradioliikenne eivät häiriinny.

Yrjö Hämäläinen Telehallintokeskuksesta selvitti PLC:n lainsäädäntöpuolta sekä esitteli televerkkoja koskevat normit. PLC on saman lainsäädännön alaista kuin muukin yleinen teletoiminta. Teleoperaattoritoimintaan ei vaadita lupaa. Lupa vaaditaan vain radiotaajuuksien käyttöön eikä PLC ole radiojärjestelmä. Päätelaitteiden on oltava R&TTE -direktiivin 1999/5/EY mukaisia. Se on Suomessa saatettu voimaan Telehallintokeskuksen määräyksellä THK 1A/2000 M. Televerkoille ei ole olemassa EMC-vaatimuksia, vaan ne on asetettu ainoastaan päätelaitteille. Päätelaitteet voidaan saattaa markkinoille standardeilla EN 55022 ja EN 300386. EU on antanut mandaatin televerkkojen EMC-standardien laatimiseksi. Mandaatti on tarkoitus vahvistaa kesäkuun lopulla. Saksassa on vahvistettu maaliskuussa 2001 kansallinen televerkkoja koskeva normi NB30 ja Isossa-Britanniassa on valmisteilla vastaava kansallinen normi.

PLC-teollisuus on esittänyt häiriöpäästölle tavoiteraja-arvon 50 dBuV/m 10 metrissä. Saksassa telehallinnon toimeksiannosta on tutkittu sisäsähköverkon säteilyominaisuuksia. Viiden erityyppisen rakennuksen pistorasioihin syötettiin vakiojännite 105 dBuV, joka on tyypillinen PLC teollisuuden esittämä taso. Tästä aiheutui sisätilaan kentänvoimakkuus, joka oli keskimääräin n. 75 dBuV/m. Hajonta tosin oli suuri, n. 40 dB. Suurin mitattu kentänvoimakkuus oli 120 dBuV/m.

Jyväskylän Energia Oy:n myyntipäällikkö Risto Ryymin esitti sähkölaitoksen näkemyksiä datasähkön hyödyistä. Sähköverkko mahdollistaisi vaihtoehdon nykyisten puhelin- ja kaapeli-tv-verkkojen rinnalle. Yhteys olisi aina avoin ja nopeus useita Mbit/s. Verkostoa ei tarvitsisi rakentaa, koska olemassaolevaa sähköverkkoa voitaisiin käyttää myös tiedonsiirtoon. Sähköverkko mahdollistaisi myös kiinteistön sisäisen tietoverkon muodostamisen, koska tietoliikenneyhteys olisi käytettävissä kaikista pistorasioista. Sähköverkkotiedonsiirto toisi tilaajayhteysmarkkinoille myös uusia operaattoreita. Risto Ryymin uskoo, että myös palvelut monipuolistuisivat, paranisivat ja hinnat laskisivat. Nykyiset laitteet ovat lisäksi kehittyneempiä kuin ensimmäisen sukupolven ratkaisut, jotka Ryyminin mukaan saattoivat aiheuttaa häiriöitä radioliikenteelle. PLC:n tulevaisuuden kannalta Ryymin kaipasi lainsäädännön uudistamista, standardeja sekä viranomaisnormeja ja EU:n tason yhteisiä normeja.

Sähköenergialiitto ry. SENER edustaa alueellisia ja paikallisia sähköyhtiöitä. SENERin toimitusjohtaja Juha Naukkarinen piti tärkeänä datasähkön käyttöönotossa teknologista, kaupallista ja ympäristöllistä soveltuvuutta. Naukkarisella ei ole tietoa havaituista häiriöistä radioliikenteelle. Naukkarisen mukaan tekniikka kehittyy koko ajan ja nykyiset laitteet eivät enää aiheuta häiriöitä, kuten aikaisemmin. Senerin yhteistyökumppani Mainnet Communications Ltd. tekee yhteistyötä Senerin kanssa ja Mainnetin edustaja Irit Gillath kertoi, että Vantaalla on tarkoitus käynnistää lähiaikoina koeverkko ja suorittaa testimittauksia. Jo tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu tavallista korkeampaa kohinatasoa PLC:n käytöstä. Useat tahot toivoivat avoimuutta tutkimuksiin ja koeverkkojen aika- ja paikkatietojen julkistamista.

Telehallintokeskuksen liikenneyksikön päällikkö Pekka Länsman kertoi MF- ja HF-alueiden turvallisuusradioliikenteestä sekä niiden suojaustarpeesta. MF- ja HF-taajuusalue on allokoitu meriradioliikenteelle, ilmailuradioliikenteelle (R) ja (OR), radioamatööreille, yleisradioliikenteelle, kiinteälle liikenteelle, erikoistarkoituksiin ja tutkimuksiin sekä radionavigoinnille. Merenkulun hätä- ja turvallisuustaajuuksia on sijoitettu pitkin MF- ja HF-taajuuksien spektriä, jotta varmistetaan, että kaikissa etenemisolosuhteissa laiva voi hoitaa hätäliikennettä käyttökelpoisella taajuudella. MF- ja HF-taajuusalueiden käyttäjiä Suomessa ovat lähetystöt, poliisi, Punainen Risti, laivojen DSC-päivystys, ilma-alukset, armeija, meteorologit, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, radioamatöörit ja HF-yleisradiolähetysten kuuntelijat. Alle 30 MHz:n alueella on lisäksi muutakin vastaanottoa, mistä Telehallintokeskuksella ei ole tietoa, koska vastaanottimet eivät ole luvanvaraisia.

HF-alue on merkittävä taajuusalue myös sotilasliikenteessä. Majuri Jouko Seitakari pääesikunnan radiohallinnosta kertoi, että tulevaisuudessa alueen sotilaskäyttö vain lisääntyy. NATO ja mahdollisesti perustettavat EU:n kriisinhallintajoukot tarvitsevat lisäkanavia alle 30 MHz:n alueelta. Seitakari esitti pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston huolen siitä, nostaako PLC häiriötasoja alle 30 MHz:n alueella niin paljon, että maanpuolustuksen radioliikenteellä ei ole toimintaedellytyksiä. Nykyaikaiseen sodankäyntiin kuuluu radiotoiminta ja radiotaajuuksien häirintä. Puolustusvoimat eivät toivo tähän kenttävoimakkuustaisteluun enää lisäjoukkoja.

Ilmailulaitoksen edustaja Tauno Voipio ja Finnair Oyj:n Olavi Uotila selvittivät PLC:n käyttöönoton riskejä lentoturvallisuuden kannalta. Voipion mukaan koeasennuksista mitattu kohinatason nousu on 50 – 70 dB taajuuksilla 100 kHz – 30 MHz. Ilmailun radiojärjestelmistä NDB-järjestelmän käyttö häiriintyisi pahasti ja HF-radiopuhelin jäisi toimintakyvyttömäksi PLC:n vaikutuksesta. Lisäksi 10 – 20 dB:n kohinan lisäys riittää haittaamaan lennonjohdolle välttämätöntä VHF-radiopuhelinyhteyttä ja 10 – 20 dB:n kohinan lisäys riittää aiheuttamaan ILS- ja VOR-virhenäyttämiä.

Yleisradiotoiminnan näkökulma PLC:hen oli samansuuntainen, kuin ilmailuradioliikenteenkin. Esko Huuhka Digita Oy:stä totesi, että Saksan kansallisessa NB30-normissa häiriöpäästön raja-arvot ovat PLC-teollisuudelle liian alhaiset ja yleisradiotoiminnalle ja radioamatööreille liian korkeat. Huuhkan mukaan PLC ja yleisradioliikenne eivät voisi toimia samoilla LF-, MF- ja HF-taajuuskaistoilla. Huuhkan mukaan PLC-tekniikan käyttöönotto lopettaisi analogisen ja digitaalisen HF-kotivastaanoton välittömästi.

Suomen radioamatööriliiton puheenjohtaja Jari Pekka Savojoki piti PLC:tä uhkana radiotaajuuksien käytölle. PLC-tekniikka ei ole yhteensopiva radioamatööritaajuuksien kanssa. Julkistetut tulokset testeistä ovat osoittaneet, että PLC aiheuttaa häiriöitä HF-taajuuksille, ja jo muutaman desibelin kohinatason nousu on liikaa radioamatööreille. Savojoen mukaan tekniikka voi kehittyä, mutta fysiikan lait eivät muutu.

PLC-tilaisuus oli onnistunut ja keskustelu oli asiallista ja vilkasta. Yleinen mielipide tilaisuudessa oli, että tutkimuksiin ja mittauksiin perustuvaa objektiivista tietoa PLC:n aiheuttamista häiriöistä ei ole saatavilla tarpeeksi. Avoimempi tiedonvaihto mahdollistaisi myös tulosten vertailemisen. Yksittäisissä testeissä tietyt testiolosuhteet saattavat antaa hyviä mittaustuloksia hyvän asennustekniikkansa vuoksi. Argumentoinnin tulisi perustua faktoihin eikä asiaa tulisi arvioida tunnepohjalta. PLC-teknologia voidaan ottaa käyttöön vasta, kun on perinpohjin selvitetty, ettei HF-radioliikenteelle ja etenkään HF-turvallisuusliikenteelle aiheudu haitallista häiriötä.