|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viestintävirasto Vaihde 09 69 661 Televisiomaksuasiat Fi-verkkotunnusten asiakaspalvelu 09 6966 700 |
Sähkömagneettisia radiotaajuisia häiriöitä sekä sähkön toimituksen laatua koskevat valituksetEMC-yhteistyövaliokunta 12.6.2008, ohje (korvaa ohjeen pvm. 8.10.2003) 1 Yleistä 2 Häiriötapausten selvittämisestä 1 Yleistä1.1 RadiohäiriöKansainvälisessä radio-ohjesäännössä radiohäiriö luokitellaan haitalliseksi silloin, kun se vaarantaa radionavigointia tai muuta turvallisuusradioviestintää taikka vakavasti huonontaa, estää tai toistuvasti keskeyttää muun ohjesäännön mukaisesti toimivan radioviestinnän. Radio-ohjesäännössä häiriökäsitettä käytetään lähinnä radiojärjestelmien välisten häiriöiden hallintaan pyrkivän suunnittelun yhteydessä. EU:n EMC-direktiivissä (2004/108/EY) (EMC= ElectroMagnetic Compatibility) häiriökäsitettä sovelletaan laajemmin kaikenlaisten sähkö-, radio- ja telelaitteiden keskinäisiin häiriöongelmiin. EMC-direktiivi on saatettu Suomessa voimaan lailla sähköturvallisuuslain muuttamisesta 1465/2007 sekä valtioneuvoston asetuksella 1466/2007 ja lailla radiotaajuuksista ja telelaitteista 1015/2001 sekä Viestintäviraston määräyksellä 22 G/2007 M. Radiohäiriöiden käsittelyn koordinoimiseksi on Suomessa toiminut jo vuodesta 1937 lähtien radiohäiriöitä käsittelevä yhteistyövaliokunta, joka muutti nimensä vuonna 1996 EMC-yhteistyövaliokunnaksi. Se on koordinoiva neuvottelukunta, jonka jäseninä ovat:
Valiokunta pyrkii huolehtimaan siitä, etteivät erilaiset sähkö-, tele- ja radiolaitteet, -laitteistot ja -laitokset aiheuttaisi kohtuutonta häiriötä ympäristössään eivätkä itse kohtuuttomasti häiriintyisi. 1.2 Sähköntoimitus1.2.1 Sähköntoimituksen laatu Sähkön toimituksen laadusta on säädetty sähkömarkkinalain (386/1995) verkkotoiminnan yleisiä velvoitteita ja hinnoitteluperiaatteita käsittelevässä 9 §:ssä ja virhettä käsittelevässä 27c §:ssä. Verkonhaltijaa koskevan verkon kehittämisvelvollisuuden mukaan verkonhaltijan tulee turvata riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Sähkömarkkinalain mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Sähkön laadun virhe määritellään standardin SFS-EN 50160 perusteella. Sähköntoimituksen keskeytyksistä ei ole erikseen säädetty tarkkoja raja-arvoja. Tarvittaessa sähkönkäyttäjä ja sähköverkkoyhtiö voivat sopia myös standardin asettamaa tasoa paremmasta sähköntoimituksen laadusta. Sähkön laadun puutteellisuus saattaa ilmetä esimerkiksi siten, että sähköllä toimivat laitteet vioittuvat tai valaistuksen kirkkaus toistuvasti ja selvästi havaittavasti vaihtelee. Jännitteen laadun vaihtelut, jotka ilmenevät esim. valojen välkyntänä, johtuvat monesti verkkoon liitetyistä sähkölaitteista. Häiriötapauksissa on hyvä ottaa yhteys omaan verkkoyhtiöön, jonka kanssa yhteistyössä selvitetään häiriön aiheuttaja. 1.2.2 Sähköverkon yliaallot Yleisissä sähkönjakeluverkoissa yliaaltojen määrä on monin paikoin muodostunut ongelmaksi epälineaaristen kuormitusten lisääntyessä. Epälineaariset kuormat ottavat verkosta tai syöttävät verkkoon perustaajuisesta sinikäyrästä poikkeavia virtoja eli yliaaltovirtoja, jotka aiheuttavat verkon impedansseissa perustaajuudesta poikkeavia jännitteitä eli jännitesäröä. Säröytynyt jännite aiheuttaa virtasäröä lineaarisillakin kuormilla. Resonanssi-ilmiöt voivat merkittävästi suurentaa yleisessä jakeluverkossa esiintyviä yliaaltoja. Yliaallot aiheuttavat häviöiden kasvua ja laitteiden kuormitettavuuden alenemista. Lisäksi ne voivat aiheuttaa mittareiden virhenäyttämiä sekä suojareleiden ja automaatiolaitteiden virhetoimintoja. Yliaaltojen suurin sallittu taso on annettu standardissa EN 61000-3-12. Myös suurtaajuiset häiriöt, jotka leviävät säteilemällä, ovat yksi merkittävä ongelma. Jakeluverkonhaltija vastaa jakelujännitteen laadusta liittämiskohdassa, jossa sähkön käyttäjän verkko liittyy yleiseen jakeluverkkoon. Yliaaltojännitteet ovat osa jännitteen laatua, jonka alin sallittu taso on määritelty standardissa SFS-EN 50160. Sähkölaitteiden yliaaltoja käsittelevillä standardeilla pyritään rajoittamaan laitteiden aiheuttamat yliaaltovirrat riittävän alas sekä laitteen särön sietokyky riittäväksi, jotta sähkönkäyttäjän ei tarvitsisi kantaa huolta yliaaltoasioista sähkölaitetta hankkiessaan. Jos kuitenkin yliaalloista aiheutuu vahinkoa tai haittaa, toimitaan sähköturvallisuuslain (410/96) 7. luvun mukaisesti ja viranomaistahona toimii Turvatekniikan keskus. 1.3 Radiojärjestelmien mitoitusRadiojärjestelmien mitoituksessa käytettävät pienimmät suojattavat kentänvoimakkuudet ja suojaussuhteet, jotka määräävät niiden sietämän häiriötason, perustuvat ITUn (International Telecommunications Union) radio-ohjesääntöön. Siinä viitataan kansainvälisen neuvoa antavan radiokomitean ITU-R:n suosituksiin. Euroopassa sovelletaan muiden kuin yleisradiojärjestelmien mitoituksessa laajasti myös Euroopan sähköisen viestinnän komitean (ECC) päätöksiä ja suosituksia sekä ETSIn standardeja. Radioverkkojen taajuussuunnittelu perustuu siihen perusoletukseen, että käytettävät laitteet ovat niitä koskevien standardien tai suositusten mukaisia siitä riippumatta, onko niitä asetettu lainsäädännön nojalla pakollisiksi vaatimuksiksi. Yleisradiotoiminnan kannalta radiohäiriö on haitallinen, kun se jatkuvasti tai toistuvasti vaikeuttaa yleisradiolähetysten vastaanottoa lähetysaseman varsinaisella toiminta-alueella, ottaen huomioon kohdassa 2.1 mainitut edellytykset. Radiohäiriöitä voivat aiheuttaa radiolaitteet, telelaitteet ja muut sähkölaitteet, sisältäen myös polttomoottorien sytytysjärjestelmät, sekä eräät luonnonilmiöt. 1.4 Radiohäiriöitä koskeva lainsäädäntöLain radiotaajuuksista ja telelaitteista 3. luvussa säädetään radio- ja telepäätelaitteiden markkinoille saattamisesta ja niille asetettavista vaatimuksista sekä vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta. Lain 33 §:ssä säädetään velvollisuudesta poistaa radiohäiriö tai rajoittaa sitä, sekä säädetään Viestintäviraston ratkaisuvallasta häiriötapausten selvittämiseksi. Lain 31 §:ssä säädetään tarkastajista ja heidän valtuuksistaan. Sähköturvallisuuslain 410/1996 ja 1465/2007 5 §:ssä säädetään sähkölaitteiden rakenteesta mm. häiriönpäästöistä ja häiriönsiedosta, 13-15 §§:ssä vaatimustenmukaisuuden varmentamisesta ja 47-51 §§:ssä häiriöistä. Viestintämarkkinalain 128 §:ssä säädetään viestintäverkon ja viestintäpalvelun laatuvaatimuksista, 129 §:ssä teknisten määräysten antamisesta ja 131 §:ssä häiriöiden poistamisesta sekä vaatimuksesta tarvittaessa irrottaa häiriötä aiheuttava verkon osa tai päätelaite yleisestä viestintäverkosta. Radiolaissa määrätään tele- ja radiolaitteiden tekninen tarkastaminen ja niiden käytön ja markkinoinnin valvonta Viestintäviraston tehtäväksi. Viranomaistoiminnan päävastuu radiohäiriöiden neuvonta-asioissa, ennaltaehkäisyssä ja ongelmatilanteiden puolueettomana selvittäjänä on Viestintävirastolla ja Turvatekniikan keskuksella. Viestintävirasto vastaa radio- ja telelaitteiden vaatimustenmukaisuuden valvonnasta. Muista sähkölaitteista vastaa TUKES. Viestintävirasto ja TUKES voivat käyttää apunaan päteviksi todettuja testauslaboratorioita. Ne voivat myös tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua muilta organisaatioilta ja viranomaistahoilta. Viimekädessä vastuu laitteiden ja järjestelmien EMC-ominaisuuksien vaatimustenmukaisuudesta on niiden valmistajilla, maahantuojilla ja myös käyttäjillä. Digita Oy huolehtii yleisradiolähetysten vastaanottoa haittaavien häiriöiden selvittämisestä ja mahdollisuuksien mukaan poistamisesta, mutta siirtää viranomaistoimenpiteitä vaativat asiat joko Viestintävirastolle tai TUKESille. Yleisradio- ja TV- jakelun peittoalueella vastaanottoa koskevissa teknisissä ongelmissa tulisi ensisijaisesti kääntyä pätevien antenniurakoitsijoiden puoleen. 2 Häiriötapausten selvittämisestä2.1 YleisradiovastaanottoPerusedellytykset häiriön poistamiseksi ovat:
Digita Oy:n jakeluverkkojen kautta välitettyjen ohjelmien vastaanottoa haittaavista häiriöistä on ensisijaisesti ilmoitettava Digita Oy:lle, joka arvioi edellä mainitut perusedellytykset. Jos häiriön poistamisesta ei voida sopia, Viestintävirasto voi lain radiotaajuuksista ja telelaitteista tai viestintämarkkinalain nojalla tehdä osapuolille ehdotuksen häiriön poistamiseksi sekä tarvittaessa määrätä erikseen häiriötapauksen hoitamisesta ja kustannusten jaosta. Jos selvityksen perusteella häiriön aiheuttajaksi todetaan muu sähkölaite kuin radio- tai telepäätelaite, tarvittavat viranomaispäätökset tekee TUKES. Häiriöiden poistamiseksi laitteet voidaan edellyttää ensi vaiheessa korjattaviksi omistajan toimesta ja kustannuksella ainakin voimassa olevat vaatimukset täyttäviksi, ja jos tällä ei häiriötilannetta voida poistaa, Viestintävirasto tai TUKES tekevät laitteiden omistajille ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Yksityisten paikallisradioasemien vastaanottoa koskevat häiriötapaukset hoitaa Viestintävirasto. 2.2 Muu radioviestintäHäiriötapaukset hoitaa Viestintävirasto. Mikäli häiritsevä laite on muu sähkölaite kuin radio- tai telelaite asian jatkoselvittely tehdään tarvittaessa yhteistyössä TUKESin kanssa. 2.3 Häiriö kohdistuu televerkkoon tai telepäätelaitteeseenYleiseen televerkkoon kohdistuvat häiriötapaukset selvittää yleensä ao. teleyritys. Mahdolliset viranomaisasiat hoitaa Viestintävirasto. Yleisen televerkon päätelaitteeseen kohdistuvat häiriöt ilmoitetaan yleensä teleyritykselle, koska asiakas ei pysty toteamaan onko kysymyksessä verkon vika vai muu häiriötilanne. Mikäli asiaa ei saada kuntoon teleyrityksen avulla, voidaan kääntyä Viestintäviraston puoleen. Yksityisten televerkkojen ja niiden päätelaitteiden häiriintyessä verkon omistaja yleensä selvittää asian. Mahdolliset viranomaisasiat hoitaa Viestintävirasto tarvittaessa yhteistyössä TUKESin kanssa. 2.4 Häiriö kohdistuu lääkintälaitteeseenLääkintälaitteiden häiriötapaukset selvittää ensisijassa lääkelaitos. 2.5 Häiriö kohdistuu aluksessa olevaan laitteeseenKauppa-aluksen sähkölaitteeseen kohdistuvasta häiriöstä vastaa ensisijassa Merenkulkulaitos. Jos häiriö kohdistuu aluksen radioviestintälaitteeseen tai -paikannuslaitteeseen, kuuluu häiriön selvittäminen sen luonteesta riippuen joko Viestintävirastolle kohdan 2.2 mukaisesti tai Merenkulkulaitokselle. 2.6 Häiriö kohdistuu ajoneuvoonAjoneuvoon kohdistuvasta häiriöstä vastaa ensisijassa Ajoneuvohallintokeskus. Jos häiriö kohdistuu ajoneuvossa olevaan radiolaitteeseen, kuuluu häiriön selvittäminen Viestintävirastolle. 2.7 Häiriö kohdistuu konedirektiivin 98/37/EY tai työvälineiden käyttöpäätöksen (VNp 856/1998) alaiseen laitteeseenKonedirektiivin tai työvälineiden käyttöpäätöksen tarkoittaman laitteen turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden valvonnasta vastaa ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja työsuojelupiirit. 2.8 Häiriintyvä laite on muu kuin kohdissa 2.1 - 2.7 mainittu sähkölaiteHäiriötapaukset hoitaa TUKES. Häiritsevän laitteen ollessa radio- tai telelaite, tapahtuu asian jatkoselvittely tarvittaessa yhteistyössä Viestintäviraston kanssa, jolle valitus usein tulee suoraan, jos häiritsevänä laitteena on radiolähetin. 3 YhteenvetoHäiriöasioiden hallinnollinen päävastuu kuuluu Viestintävirastolle ja TUKESille, jotka kuitenkin voivat käyttää apunaan valtuutettuja laboratorioita ja tarkastajia. TV- ja yleisradiovastaanottoa koskevissa häiriöissä tulisi ensin ottaa yhteyttä Digita Oy:n tekniseen neuvontaan, josta voidaan kertoa, ovatko kyseisellä paikkakunnalla vastaanoton edellytykset olemassa. Teknisissä ongelmissa, kuten antenniasennuksissa tulisi kääntyä pätevien antenniurakoitsijoiden puoleen. 4 YhteystietojaViestintävirasto Turvatekniikan keskus Digita Oy Ajoneuvohallintokeskus (AKE) Energiamarkkinavirasto Lääkelaitos Merenkulkulaitos keskushallinto Akkreditoidut testauslaitokset: SGS Fimko Oy
|
