Velvoitteiden valvonta

Säännöllinen valvonta

Viestintävirasto valvoo teleyritysten välisiä tukkuhintoja säännöllisesti ja julkaisee hintavertailuja mm. yritysten välisistä tukkuhinnoista.

Kustannuslaskennan ja eriyttämisen valvonta

Viestintämarkkinalaki (393/2003) velvoittaa teleyrityksen valitseman tilintarkastajan tarkastamaan vuosittain niiden teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmän, joille on asetettu velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää. Vastaavasti on tarkastettava eriyttämislaskelmat, mikäli teleyritykselle on asetettu velvollisuus toimintojen eriyttämiseen. Viestintämarkkinalaissa taloudelliset tarkastukset on määrätty tilintarkastajien tehtäväksi. Teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmän käyttöä ja eriyttämistä koskevat velvollisuudet ovat osa Viestintäviraston hinnoittelun valvontaa.

Kustannus- ja eriyttämislaskennan valvonnan toteuttamista edesauttavat muun muassa kustannuslaskentajärjestelmän kuvauksesta ja eriyttämisestä teleyrityksille annetut ohjeet.

Hinnoittelua koskevien erimielisyyksien sovittelu ja ratkaiseminen

Teleyrityksellä tai kuluttajalla, jonka oikeutta tai etua asia koskee, on oikeus saattaa epäilty viestintämarkkinalainsäädännön vastainen hinnoittelumenettely Viestintäviraston tutkittavaksi. Viestintävirasto voi myös ottaa hinnoitteluasian tutkittavakseen omasta aloitteestaan.

Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 126 § nojalla edistettävä teleyritysten yhteistyötä sekä pyrittävä ratkaisemaan teleyritysten väliset erimielisyydet ensisijaisesti sovittelemalla.

Viestintäviraston on ratkaistava käsiteltäväksi tulevat riita-asiat pääsääntöisesti neljän kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Viestintämarkkinalaissa säädetty 4 kuukauden määräaika asettaa vaatimuksia sekä toimenpidepyynnön tekijälle että kohteena olevalle teleyritykselle. Laissa säädetystä tiukasta määräajasta johtuen selvitysten ja lausuntojen antamiseen myönnetään lähtökohtaisesti enintään 1 - 2 viikon määräaika.

Epäviralliset neuvottelut ja riita-asian vireilletulo Viestintävirastossa

Viestintämarkkinalaki edellyttää, että Viestintävirasto pyrkii jo ennen riita-asian varsinaista vireilletuloa järjestämään neuvottelun Viestintäviraston ja osapuolten kesken. Siten aloitteen tekijän tulisi ottaa yhteyttä Viestintävirastoon jo ennen virallisen toimenpidepyynnön tekemistä. Viestintävirastolla on mahdollisuus neuvotella joko mahdollisen kiistan osapuolina olevien teleyritysten kanssa erikseen tai siten, että kiistan osapuolet ovat yhtä aikaa koolla. Vapaamuotoisten neuvottelujen tavoitteena on:

• täsmentää kiistanalaiset ja toisaalta asiaan liittyvät riidattomat seikat,
• selvittää jo alkuvaiheessa, miltä osin Viestintävirasto on asiassa toimivaltainen ja miltä osin asia kuuluu muun viranomaisen ratkaistavaksi sekä
• ratkaista riita-asia jo ennen varsinaista vireilletuloa aina kun se on mahdollista.

Jos epävirallisille neuvotteluille ei ole edellytyksiä tai ne eivät muutoin johda tulokseen, voi riita-asian saattaa virallisesti vireille. Asia on laitettava vireille kirjallisesti. Asiaa vireille pantaessa on käytävä ilmi vireillepanijan vaatimus perusteineen. Toimenpidepyynnössä tulisi yksilöidä epäilty teleyrityksen lainvastainen menettely siten, että vähintään menettelyn yhteys viestintämarkkinalain määräyksiin tai sen nojalla annettuihin säädöksiin voidaan todeta.

Sovittelumenettely

Viestintävirasto voi vielä sen jälkeen, kun riita-asia on tullut vireille virastoon saapuneella toimenpidepyynnöllä, pyrkiä sovitteluratkaisuun. Virasto voi siirtää siihen soveltuvan asian sovittelumenettelyyn ja toimia, asianosaisten niin halutessa, epävirallisena sovittelijana. Asian siirtäminen sovitteluun edellyttää, että kaikki riidan asianosaiset siihen suostuvat. Ellei sovittelu johda ratkaisuun 4 kuukauden kuluessa, Viestintäviraston on jomman kumman osapuolen pyynnöstä annettava ratkaisu 4 kuukauden kuluessa sovittelun päättymisestä.

Poikkeuksellisen laajat asiat ja määräajan ylittyminen

Viestintämarkkinalain 126 § 2 momentin nojalla neljän kuukauden määräaika ei koske poikkeuksellisen laajoja asioita. Poikkeuksellisen laajalla asialla tarkoitetaan lain perustelujen mukaan erimielisyyttä, jonka ratkaiseminen edellyttää monimutkaisia ja aikaa vieviä selvityksiä, laajojen asianosaispiirien kuulemista tai esimerkiksi laajan asiantuntijatutkimuksen teettämistä.

Asian selvittäminen Viestintävirastossa

Mikäli asia ei ratkea sovittelussa, Viestintävirasto lähettää asiaa koskevan toimenpidepyynnön selvityksen kohteena olevalle teleyritykselle lausuntoa varten ja antaa yritykselle mahdollisuuden esittää näkemyksensä toimenpidepyynnössä esiin tuoduista seikoista. Lausuntopyynnön lisäksi Viestintävirasto lähettää tutkinnan kohteena olevalle yritykselle tarvittaessa myös selvityspyynnön, jossa kehotetaan teleyritystä osoittamaan tutkittavana olevan maksun lainmukaisuus. Lausunto- ja selvityspyyntö lähetetään yleensä yhtä aikaa.

Viestintämarkkinalain 86 § mukaan teleyrityksellä, jolle on asetettu velvollisuus kustannussuuntautuneeseen tai syrjimättömään hinnoitteluun, on Viestintäviraston käsitellessä hinnoittelua koskevaa asiaa velvollisuus osoittaa, että sen tuotteesta tai palvelusta perimä hinta on kustannussuuntautunut ja syrjimätön.

Kun Viestintävirasto tutkii HMV-yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta, yrityksen tulee toimittaa virastolle sen pyytämät, asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Kustannussuuntautunutta tai kustannusvastaavaa hinnoittelua selvitettäessä teleyrityksen tulee toimittaa Viestintävirastolle säännellyn tuotteen hinnoittelun perusteeksi tehdyt hinnoittelulaskelmat. Säänneltyjen tuotteiden hinnat on asetettava näiden laskelmien perusteella. Teleyritysten tulee laatia laskelmat jo ennen hintojen asettamista ja päivittää niitä aina kun hintoja muutetaan. Tuotekohtaisten laskelmien tulee perustua yrityksen kirjanpidosta ja kustannuslaskelmasta saatuihin tietoihin. Jos yritykselle on asetettu kustannuslaskentajärjestelmää koskeva velvoite, hinnoittelulaskelmien tulee perustua tähän järjestelmään.

Tutkinnan kohteena olevalle teleyritykselle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa päätöksen keskeisistä perusteista sekä vertailulaskelmasta ennen lopullisen päätöksen antamista.

Viestintäviraston päätös

Selvitysten päätteeksi Viestintävirasto antaa asiassa kirjallisen ratkaisun. Päätöksessään Viestintävirasto voi velvoittaa teleyritystä muuttamaan hinnoittelunsa tai muun toimintansa viestintämarkkinalain mukaiseksi. Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevissa tapauksissa Viestintävirasto voi päätöksessään määrätä perittävän korvauksen enimmäismäärästä.

Viestintäviraston säänneltyjen tuotteiden hinnoittelua koskevista päätöksistä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.