Viestintämarkkinoiden sääntely

Telemarkkinoilla pitkään toimineilla yrityksillä on lainsäädännöllisten monopolien purkamisesta huolimatta merkittävä kilpailuetu, sillä ne ovat rakentaneet verkkonsa aikana, jolloin kilpailua ei ole ollut. Useiden rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ei yleensä ole taloudellisesti järkevää. Kilpailun syntyminen edellyttää siksi muun muassa, että verkkoa hallitsevat ns. huomattavan markkinavoiman yritykset tarjoavat verkkoaan alalle pyrkivien yritysten käyttöön kohtuullisin ehdoin. Taloudellisen valvonnan tarkoituksena on turvata televerkkojen tasapuolinen ja kohtuullinen hinnoittelu. Uusien teleyritysten tulo markkinoille on mahdollista, kun yritysten keskinäinen hinnoittelu on kohtuullista ja tasapuolista. Näin syntyy paineita myös loppukäyttäjiltä perittävien hintojen alentamiseen. Hinnoittelun valvonnassa painopiste on tästä syystä teleyritysten keskinäisen hinnoittelun seurannassa.

Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa määritellä teleyrityksen hintoja. Sen sijaan virasto tutkii, ovatko yrityksen asettamat hinnat kohtuullisia, ja se voi tarvittaessa velvoittaa yritystä kohtuullistamaan hintojaan.

Telealan markkinarakenne poikkeaa Suomessa huomattavasti muista EU-maista, joissa taloudellinen valvonta kohdistuu yhteen tai korkeintaan muutamaan yritykseen. Suomessa valvottavia yrityksiä on tällä hetkellä noin 60. Taloudellinen sääntely on digitaalisen television käyttöönoton myötä laajentunut perinteisistä teleyrityksistä muihin sähköisen viestinnän yrityksiin, kuten maanpäällisiä digitaalisia televisioverkkoja hallinnoiviin yrityksiin. Näilläkin aloilla verkko ja siihen pääsy muodostavat niin keskeisen pullonkaulatekijän, että verkkojen hinnoittelun valvontaa pidetään tarpeellisena kilpailun toimivuuden turvaamiseksi.

Valvottavien yritysten ohjaus ja neuvonta pyritään ottamaan yhä keskeisemmäksi osaksi hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa. Ennakko-ohjeistuksella ja -neuvonnalla voidaan välttää valituksia sekä aikaa ja resursseja vieviä oikeusprosesseja. Neuvonnan ohella virasto pyrkii puuttumaan yksittäisten yritysten hinnoitteluun silloin, kun se on markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi perusteltua.