Usein kysyttyjä kysymyksiä radiohäiriöistä

Digi-TV (DVB-T eli antennivastaanotto)

Kysymys: TV-vastaanotossa häiriöitä. YLE:n kanavat näkyvät ongelmitta, muut kanavat mm. MTV3 ja Nelonen pätkivät ja kuva menee mosaiikiksi.
Vastaus: Olisi selvitettävä, onko antenni ns. laajakaistainen UHF antenni. Jos antenni ei ole tarpeeksi laajakaistainen, osalla kanavanipuista antennin vahvistus saattaa olla heikompi. Lisäksi olisi tarkistettava, että antenni on suunnattu oikein ja vastaanottimeen on ohjelmoitu oikeat eli voimakkaimmat lähetinkanavat. Jos vastaanottopaikka sijaitsee alueella, jolla signaalit ovat saatavissa useasta lähettimestä, digiboksi saattaa tallentaa automaattihaulla heikommat lähetinkanavat. Tällaisessa tilanteessa kanavahaku pitää tehdä kanava kerrallaan (manuaalinen kanavahaku). Alueen oikeat kanavat voi tarkistaa osoitteesta http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224;9519. Yhteisantennitaloissa syynä voi olla myös se, etteivät päävahvistimen kanava-asetukset vastaa mahdollisesti muuttuneita kanavanippujen lähetyskanavia.

Kysymys: TV-vastaanotossa talvella (tai kesällä) häiriöitä, muina vuodenaikoina kuvanlaatu on kunnollinen.
Vastaus: Vuodenajat vaikuttavat vastaanotetun signaalin voimakkuuteen. Talvella antenniin kertyvä lumi ja jää heikentävät antennin ominaisuuksia ja vahvistus saattaa laskea. Kesällä puiden lehdet ja muu kasvillisuus vaimentavat vastaanotettavaa signaalia.

Kysymys: TV-vastaanotossa ajoittaisia häiriöitä kaikilla kanavilla, kuva palikoituu ja menee jumiin.
Vastaus: On tarkistettava, että vastaanotin saa riittävän voimakkaan signaalin. Vastaanottimen signaalivoimakkuusnäytön tulisi olla vähintään n. 70 ... 80 % maksimista. Jos kuitenkin samalla signaalin laatua kuvaava indikaattori antaa huonon tuloksen vaikka signaali on voimakas, saattaa antennivahvistimen vahvistus olla säädetty liian suureksi.

Kysymys: TV-vastaanotossa on huono kuva, vaikka lähellä on täytelähetin.
Vastaus: On tarkistettava, ovatko täytelähettimessä käytössä samat kanavat kuin päälähettimessä. Tarvittaessa digiboxiin/vastaanottimeen on viritettävä uudelleen oikeat kanavat.

Kysymys: TV-vastaanotto häiriintyy, kuva palikoituu ja menee jumiin, kun naapurissa käytetään lehtipuhallin-ta/ruohonleikkuria/moottorikelkkaa.
Vastaus: On tarkistettava, että vastaanotin saa riittävän voimakkaan signaalin. Vastaanottimen signaalivoimakkuusnäytön tulisi olla vähintään n. 70 ... 80 % maksimista. Mikäli vastaanotto tapahtuu signaaliherkkyyden äärirajalla, heikkenee digitaalisen vastaanoton häiriönsietokyky olennaisesti.

Lisätietoa löytyy Digi-TV infosta www.digitv.fi

Yleisradiovastaanotto

Kysymys: Aiemmin hyvin kuulunut paikallisradioasema ei enää kuulu kunnolla, vaan se häiriintyy lähelle tulleesta, uudesta asemasta.
Vastaus: On tarkistettava ko. paikallisradioaseman peittoalue. Häiriötöntä vastaanottoa peittoalueen reunalla tai sen ulkopuolella ei voida taata. Tilannetta voi yrittää parantaa käyttämällä ulkoista suunta-antennia. Antenniasioissa on käännyttävä paikalliset olosuhteet tuntevan antenniurakoitsijan puoleen.

Kysymys: Radiosta kuuluu surinaa/pörinää.
Vastaus: On selvitettävä, ettei häiriön syy ole kodin muussa sähkölaitteessa. On suljettava vuorotellen kaikki muut sähkölaitteet. On huomattava, että monissa kodin elektroniikan laitteissa laite ei mene virtakytkimestä täysin virrattomaksi, vaan on pyrittävä irrottamaan kaikki laitteet kokonaan sähköverkosta irrottamalla verkkojohto tai irrottamalla sulaketaulusta sulake kerrallaan. Jos mahdollista, on selvitettävä, kuuluuko häiriö myös naapurissa tai lähialueella tai esim. autoradiossa? Mikäli häiriö ei ole peräisin omista sähkölaitteista, ja muut tekniset edellytykset häiriöttömälle vastaanotolle ovat kunnossa (ulkoantenni, riittävä vastaanotettu signaalivoimakkuus), häiriöstä voi ilmoittaa Viestintävirastolle.

Suljetun verkon radiopuhelinjärjestelmät

Kysymys: Tukiaseman vastaanottokanavalle tulee vieraskielistä puhetta.
Vastaus: Kyseessä saattaa olla ns. ylipitkä, poikkeuksellisista sääoloista johtuva eteneminen kaukaakin. On odotettava "radiokelien" rauhoittumista.

Kysymys: Radiopuhelimista kuuluu toisen yrityksen puheliikennettä vaikka käytössä on yksinoikeuskanava.
Vastaus: Otettava yhteys Viestintävirastoon. Kerrottava järjestelmän radiolupatiedot.

Muita ongelmia

Kysymys: Aiheuttaako vastapäisen kerrostalon katolla oleva matkaviestintukiasema terveydellistä haittaa?
Vastaus: Radiotaajuisen säteilyn turvallisuusasiat eivät kuulu Viestintäviraston toimialaan, vaan ne kuuluvat Säteilyturvakeskukselle (www.stuk.fi) ja Työterveyslaitokselle (www.ttl.fi).

Kysymys: Tonttimme lähelle on rakennettu korkea radiomasto. Millä perusteella se on voitu rakentaa ja voiko siitä valittaa jonnekin?
Vastaus: Radiomastojen rakentamista säännellään kuntien rakennustarkastuksen toimesta. On käännyttävä kunnan rakennustarkastuksen puoleen.

Kysymys: GSM-puhelimen yhteys katkeaa säännöllisesti samassa kohtaa maantietä.
Vastaus: On ilmoitettava asiasta ao. matkaviestinoperaattorille. On huomattava, että operaattoreilla ei ole velvoitetta rakentaa maanlaajuista, aukotonta peittoaluetta.

Kysymys: Perheessämme on langaton lähiverkko WLAN. Yhteydet pätkivät ajoittain.
Vastaus: Langattomat lähiverkot toimivat yleensä radioluvasta vapautetuilla taajuuskaistoilla, ja niillä saattaa olla hyvinkin paljon muita käyttäjiä. Häiriötöntä toimintaa ei näillä taajuuskaistoilla voida taata.

Viranomaisten välinen työnjako häiriöasioissa

Radioliikenteelle aiheutuneet häiriöt, suuritehoisten radioasemien aiheuttamat häiriöt sähkölaitteille:
Viestintävirasto

Radiotaajuisen säteilyn turvallisuusasiat, radioasemien säteilyturvallisuuteen liittyvät mittaukset:
Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos

Radiomastojen rakentaminen:
Kuntien rakennustarkastus

Joukkoviestinnän verkkojen kuuluvuus tai näkyvyys:
Digita ja muut ohjelmajakelupalveluita tarjoavat operaattorit