Sanastoa

ADSL

(Asymmetric Digital Subscriber Line)on yleisin laajakaistatekniikka, jonka pohjana on epäsymmetrinen tiedonsiirto – toiseen suuntaan siirretään tietoa eri nopeudella kuin toiseen. Yleensä yhteyden kapasiteetista suurin osa käytetään käyttäjälle päin tulevan tiedon siirtoon. (Ks. DSL)

Bluetooth

on lyhyen kantaman langaton radiotekniikka, jonka avulla elektroniset laitteet, kuten matkapuhelimet ja tietokoneet, pystyvät viestimään keskenään ilman välikappaleita tai infrapunayhteyttä. Bluetooth on The Bluetooth Special Interest Groupin rekisteröity tavaramerkki.

Datapuhelu

on tiedonsiirtopalvelu, jonka veloitus perustuu yleensä palveluiden käyttöön kuluneeseen aikaan. Datapuhelu toimii kaikilla matkapuhelimilla, myös vanhemmilla laitteilla, joissa ei ole GPRS-ominaisuutta. GSM-datasiirtoon tarvitaan jonkinlainen tietokone, matkapuhelin ja liitäntä, jolla tietokone ja puhelin liitetään toisiinsa. Datapuhelua soitettaessa tietokoneen ja matkapuhelimen välille ei tarvita modeemia muuttamaan tietokoneen digitaalista tietoa lankaverkkoon sopivaksi, koska GSM-verkossa kaikki tieto kulkee digitaalisena. Modeemin sijaan tietokoneen ja matkapuhelimen välille tarvitsee kytkeä enää yhteyskaapeli. Datapuhelu toimii samalla periaatteella kuin tavallinen GSM-puhelu, paitsi että tietoa ei tarvitse enää digitoida tai koodata (kuten puhepuhelun kanssa). Se voidaan lähettää sellaisenaan GSM-verkkoon. GSM-verkosta puhelu voi siirtyä erilaisia reittejä pitkin vastaanottajalle riippuen siitä, minkälaisen puhelinverkon (mobiili, lanka, internet) takana vastaanottaja on.

Datasähkö

on eräs tekniikka laajakaistayhteyden muodostamiseksi. Datasähkö-teknologiassa laajakaistayhteys aikaansaadaan sähköverkon avulla. Kuten DSL-teknologiassa, datasähkössä loppukäyttäjälle varataan oma taajuuskaista. Taajuusalue poikkeaa selvästi (noin 50-60 Hz) normaalin sähköverkon vaihtovirran taajuudesta. Haja-asutusalueilla datasähkö soveltuu erityisesti alueille, joilla on sähköverkko, mutta ei puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa. Tällöin voidaan välttää uuden verkon rakentamiskustannukset hyödyntämällä olemassa olevaa sähköverkkoa.

Digitaalinen

tarkoittaa, että tieto on esitetty binäärimuodossa ykkösten ja nollien (eli bittien) sarjana. Esimerkiksi tietokoneessa kaikki tieto on digitaalisessa muodossa.

Domain

eli verkkotunnus on internetpalveluiden ydin. Domainin ympärille rakentuvat niin sähköpostiosoitteet kuin erilaiset www-osoitteet.

Downstream-nopeus

(eli latausnopeus) tarkoittaa tiedonsiirtoyhteyksissä kuluttajalle päin tulevan kanavan tiedonsiirtonopeutta.

DSL

on laajakaistatekniikka, jossa internet-yhteys muodostetaan tavallisen puhelinkaapelin avulla. Tietoliikenne kulkee kuitenkin eri taajuusalueella kuin puhe, joten ne eivät häiritse toisiaan. Käyttäjällä ei tarvitse olla varsinaista puhelinliittymää. DSL-yhteys voi olla symmetrinen tai asymmetrinen. Symmetrisessä yhteydessä tiedonsiirtonopeus on yhtä suuri riippumatta siitä, ladataanko dataa omalle kotikoneelle vai lähetetäänkö kotikoneelta ”ulos”. Asymmetrisessä yhteydessä lataus- ja lähetysnopeudet ovat eri suuruiset, ja latausnopeus on yleensä suurempi kuin lähetysnopeus. DSL-tyyppejä on useita, esimerkiksi ADSL, VDSL ja RADSL. Yleisin DSL-tyyppi on ADSL (Ks. ADSL).

EDGE

(Enhanced Data Rates for Global Evolution) on GPRS-verkon laajennus. EDGE mahdollistaa GPRS-tekniikkaa huomattavasti suuremman tiedonsiirtonopeuden.

Estopalvelut

ovat keino matkapuhelinliittymän ja kiinteän liittymän kulujen hallintaan. Estoilla voi itse rajoittaa puheluiden, faksien, tekstiviestien sekä datapuheluiden lähettämistä ja vastaanottoa.

ESV

eli ensisijaisverkkosopimus tarkoittaa sitä, että lankapuhelimesta soitetut kotimaan kaukopuhelut ja ulkomaanpuhelut ohjataan automaattisesti asiakkaan valitseman palveluoperaattorin kautta. Sopimus toteutetaan esivalintaohjauksena.

Ethernet

on lähiverkkojen tiedonsiirtostandardi. DSL- ja kaapelimodeemia käytettäessä loppukäyttäjällä on ethernet-yhteys tietokoneestaan DSL- tai kaapelimodeemiin, ja modeemin avulla palveluntarjoajan kautta Internetiin. Jos ethernet tuodaan suoraan loppukäyttäjälle, tietokone voidaan kytkeä suoraan lähiverkkoon ilman kaapeli- tai DSL-modeemia. Suomessa näin voi olla esimerkiksi toimistoissa ja opiskelija-asuntoloissa. Ethernetin etuna on se, ettei loppukäyttäjä tarvitse erillistä modeemia Internet-yhteyden luomiseen. Lähiverkossa ethernetin ansiosta kaikki lähiverkkoon liittyneet laitteet voivat lähettää ja vastaanottaa tietoa niin nopeasti kuin pystyvät. Suurilla käyttäjämäärillä tämä voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, koska lähiverkon tiedonsiirtokyky ei välttämättä kestä usean suurta tiedonsiirtokapasiteettia vaativan käyttäjän yhtäaikaista kuormitusta.

GPRS

(General Packet Radio Service) on tapa lähettää ja vastaanottaa tietoa (dataa) mobiileilla päätelaitteilla, kuten matkapuhelimella. Käytettäessä GPRS-varustettua puhelinta on mahdollisuus olla jatkuvasti yhteydessä palveluihin. Toisin kuin gsm-datassa, yhteyttä palveluihin ei joka kerta tarvitse luoda uudestaan. Eroa voisi kuvata samanlaiseksi kuin lankamodeemin ja ”kiinteän” internet-yhteyden välillä on.

IP

(Internet Protocol) eli internetprotokolla on Internetin avainteknologia, johon koko Internetin toiminta perustuu. Internet koostuu pohjimmiltaan erilaisista, toisistaan riippumattomista fyysisistä tietoverkoista, jotka IP yhdistää yhdeksi suureksi virtuaaliseksi verkoksi. Näin tulee mahdolliseksi ”liikenne” erilaisten fyysisten verkkojen välillä. IP-järjestelmässä tieto siirtyy koneelta toiselle verkon yli bittijonoja sisältävinä IP-paketteina.

IP-osoite

on internet-verkkoon kytketyn tietokoneen tunniste. IP-osoite on kuin puhelinnumero, jokaisella on omansa. IP-osoitteet eivät ole käyttäjän itse valittavissa. IP-osoite koostuu kahdesta osasta: verkko-osasta, joka määrää verkon, johon kone on liitetty, sekä isäntä-osasta, joka tunnistaa koneen verkon sisällä. IP-osoite on numeerinen, eikä käyttäjälle kovin havainnollinen. Tämän vuoksi on kehitetty nimipalvelu (DNS, Domain Name Service), joka kuvaa tekstuaaliset osoitteet numeerisiksi IP-osoitteiksi ja päinvastoin. Normaalissa internet-käytössä IP-osoite on dynaaminen, eli osoite on jokaisella kerralla erilainen. Kiinteä IP-osoitekin on mahdollinen, sillä sitä saatetaan tarvita esimerkiksi etätyöskentelyssä.

ISDN

(Integrated Services Digital Network)on digitaalinen monipalveluverkko. Se on suunniteltu digitaaliseen puheen ja datan siirtoon tavallisissa puhelinlinjoissa, jolloin saadaan parempi laatu ja suurempi nopeus analogisiin järjestelmiin verrattuna. ISDN:n yhteysnopeudet ovat yleensä 64-128 kbit/s. ISDN-liittymää ostettaessa on huomioitava, että asiakas tarvitsee puhelinliittymän. ISDN:n myötä puhelinyhteyksiä tulee kaksi, toinen perinteiselle puhelimelle ja toinen tietoliikenneyhteyksiä varten. Linjoja voi myös käyttää yhdessä, jolloin yhteysnopeus kasvaa.

Java

on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton oliopohjainen ohjelmointikieli. Java-kieli muistuttaa C++ - kieltä, mutta Javan ”kielioppi” on hieman helpompi omaksua. Java-kieltä käytetään nykyään paljon palvelimien dynaamisten sivujen tekoon, matkapuhelimissa ja taskutietokoneissa.

Kaksitaajuuspuhelin

käyttää nimensä mukaisesti kommunikointiin kahta eri taajuutta (GSM-verkkoa): 900MHz GSM-verkkoa ja 1800MHz verkkoa.

Keskitin

on verkon komponentti, lähiverkon laite, johon muut verkon laitteet on kytketty. Keskitin välittää yhdestä laitteesta tulevan tietoliikenteen muuttamattomana kaikkiin verkon laitteisiin huolimatta siitä, mihin laitteista se on tarkoitettu.

Kiinteistöliittymä

on palveluntarjoajien taloyhtiöille tarjoama valmis internet-ratkaisu. Liittymän tarjoaja huolehtii yleensä kaikista käytännön asioista: liittymän asennuksesta, ylläpidosta ja käyttäjien (taloyhtiön asukkaiden) laskutuksesta. Kiinteistöliittymäpaketeissa tarvitaan yleensä vähintään viisi liittymän hankkijaa, mutta tarkat sopimusehdot riippuvat aina palveluntarjoajasta. Kiinteistöliittymä vaatii aina taloyhtiön hallituksen hyväksymisen. Kiinteistöliittymän avulla saadaan useimmiten halvemmat kuukausihinnat verrattuna henkilökohtaisiin laajakaistaliittymiin, mutta on hyvä huomioida, että kiinteistöliittymässä verkkoyhteys jaetaan taloyhtiön käyttäjien kesken. Kiinteistöliittymän yleisin toteutustapa on ADSL-tekniikka.

Kolmitaajuuspuhelin

tarkoittaa, että puhelinta voi käyttää kolmessa eri GSM-verkossa. Puhelinta voi käyttää kaikissa niissä viidessä maanosassa, joissa nämä verkot ovat käytössä. EGSM 900- ja GSM 1800 -verkkoja käytetään Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Brasiliassa. GSM 1900 -verkkoja käytetään Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Laajakaista

on tietoliikenneyhteys, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön. Varsin yleinen näkemys on, että laajakaistaisiksi luetaan yhteydet, joiden tiedonsiirtonopeus on vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Laajakaista voidaan toteuttaa useilla eri tekniikoilla, joista yleisin on ADSL-tekniikka.

LAN

(Local Area Network) eli lähiverkko on rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva datasiirtoverkko. Monesti esimerkiksi taloyhtiön tietokoneet voivat muodostaa LAN-verkon. Myös monissa yrityksissä toimipisteen tietokoneet ovat kytkettyinä lähiverkkoon. Lähiverkon tiedonsiirtokapasiteetti on suuri, useimmiten 4 — 1000 Mbit/s. Lähiverkon tiedonsiirtokapasiteetti jaetaan verkon käyttäjien kesken.

Liittymäbrändi

on markkinointiyksikkö, joka voi myydä toisen operaattorin nimiin omia liittymiä, joissa on yksilöllinen hinnoittelu. Laskutus ja asiakashallinta hoidetaan sen operaattorin toimesta, jonka nimiin liittymiä myydään. Liittymäbrändiin ei tarvita erillistä toimilupaa, vaan sopimus tehdään hallitsevan verkko-operaattorin kanssa. Liittymäbrändejä Suomessa ovat muun muassa Kolumbus, Hese-liittymä ja SK-mobile.

Lähiverkkoliittymä

on taloyhtiön laajakaistaliittymän toteuttamistapa, jossa taloyhtiö rakentaa/rakennuttaa itse oman yhteysverkkonsa. Yhteys voi olla esimerkiksi ADSL tai WLAN. Tällä tavalla taloyhtiö saa räätälöityä juuri omiin tarpeisiinsa sopivan laajakaistaliittymän. Lähiverkkoliittymässä taloyhtiö huolehtii internet-yhteyden jakamisesta käyttäjille (taloyhtiön asukkaille), yhteyden ylläpidosta ja käyttäjien laskutuksesta. Lähiverkkoliittymän avulla saadaan useimmiten halvemmat kuukausihinnat verrattuna henkilökohtaisiin laajakaistaliittymiin, mutta on hyvä huomioida, että lähiverkkoliittymässä verkkoyhteys jaetaan taloyhtiön käyttäjien kesken. Lähiverkkoliittymän toteutus vaatii taloyhtiön hallituksen enemmistöpäätöksen.

MMS

(Multimedia Messaging Service) on standardi, joka mahdollistaa tekstiä, ääntä, kuvia ja videotiedostoja sisältävien viestien lähettämisen (langattomien) päätelaitteiden välillä. Multimediaviesti on tavallaan mobiili liitetiedostoviesti, jossa MMS-standardin ansiosta yhdessä viestissä voi olla useita erityyppisiä tiedostoliitteitä, kuten tietyt kuva- ja ääniformaatit, jopa videokuvaformaatit ja peliohjelmointikielenäkin käytetty Java.

Modeemi

on laite, joka muuntaa digitaalisen signaalin analogiseksi ja päinvastoin. Modeemeja käytetään yleensä siirrettäessä tietoa puhelinlinjoilla, ja myös radiotekniikka käyttää modeemeja.

Modeemikaappaus

Modeemikaappauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa lankaliittymää ja modeemia käyttävän tietokoneen asetuksia muutetaan siten, että yhteys ei muodostukaan enää oman operaattorin soittosarjaan vaan modeemi soittaa jonnekin aivan muualle (esimerkiksi kalliiseen palvelunumeroon). Internet-yhteys muodostuu, mutta minuuttimaksu saattaa olla hyvinkin korkea. Tällainen ohjelmisto voi asentua selainohjelman tai käyttöjärjestelmän tietoturva-aukkojen kautta, mutta yleisimmin käyttäjä houkutellaan tai huijataan asentamaan niin sanottu modeemikaappausohjelma esimerkiksi jonkin tarjottavan täkyn myötä.

Mpm

eli matkapuhelumaksu on oman liittymän puheluhinta/minuutti. Matkapuhelumaksu peritään matkapuhelimesta soitetuista (matkapuhelinliittymän omistajalta) tai siihen soitettavista (peritään soittajalta) puheluista. Matkapuhelumaksu on operaattori- ja liittymäkohtainen.

MSC

(Mobile services switching centre) eli matkaviestinkeskus/matkapuhelinkeskus on laitteisto, jonka tehtäviin kuuluu yleensä mm. puhelujen kytkentä ja reititys, keskusalueella olevien matkaviestimien sijainnin seuraaminen sekä yhteyksien pito muihin televerkkoihin.

Palomuuri

on eristävä moniosainen järjestelmä, joka suodattaa suojattavan verkon ja vaarallisemman verkon välisiä yhteyksiä. Useimmiten palomuuria tarvitaan avoimesta Internet-yhteydestä tulevilta hyökkäyksiltä suojautumista varten. Palomuurilaitteilla tai -ohjelmistoilla on sääntöjä, jotka rajoittavat sisään tulevaa liikennettä suodattamalla pois kaiken muun paitsi sääntöjen mukaisen minimin. Nykyisin on myös yleistä, että palomuurit suodattavat myös ulkomaailmaan lähtevää liikennettä, jotta oman verkon asiakkaat eivät voi häiriköidä muihin verkkoihin (esimerkiksi väärennetyillä lähdeosoitteilla).

Palvelin/Serveri

on tietokone, ohjelmisto tai näiden yhdistelmä, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä muiden samaan verkkoon kytkettyjen tietokoneiden pyyntöjen ohjaamana tai niiden puolesta. Jos kone toimii palvelimena, tarvitaan nopeaa tiedonsiirtokykyä koneelta verkon suuntaan.

Palveluoperaattori

on yhtiö joka vuokraa televerkkopalveluita verkko-operaattorilta tai virtuaalioperaattorilta, ja myy niitä edelleen loppukäyttäjälle. Palveluoperaattoritoimintaan tarvitaan toimilupa. Suomessa palveluoperaattoreita ovat mm. Tele Finland ja Cubio.

Prepaid

on yleisnimi kuukausimaksuttomalle, etukäteen maksettavalle matkapuhelinliittymälle. Liittymän käytöstä ei lähetetä laskua, vaan lisää puheaikaa voi ostaa erilaisten lataussetelien tms. muodossa, palveluntarjoajasta riippuen.

Protokolla

tarkoittaa säännöstöä, jota kahden tai useamman tietoliikennelaitteen on noudatettava, jotta niiden välinen yhteys olisi mahdollinen. (Ks. esim. IP)

P2P

(Peer to peer) eli vertaisverkko on tietokoneverkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia ja asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty kone toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille koneille. Kaikki työasemat voivat vertaisverkossa toimia tiedon säilytyspaikkoina ja tiedonkäsittelyyn kuluvia resursseja voidaan käyttää eri työasemilta. Monet Internetin palvelut, kuten uutisryhmäjärjestelmä Usenet perustuvat palvelintasolla vertaisverkkojärjestelmään. Arkikielessä vertaisverkoilla tarkoitetaan erityisiä tiedostonjakoverkkoja, jollainen on mm. Napster.

Push-to-talk

tarkoittaa matkapuhelimen käyttöä radiopuhelimen tapaan. Tiettyä puhelimen painiketta painamalla voi puhua joko yhdelle tai useammalle henkilölle yhtä aikaa. Puheyhteys syntyy lähes välittömästi. Yhteys on yksisuuntainen eli painikkeen vapauttaminen siirtää puhelimen kuuntelutilaan, jolloin muut push-to-talkia käyttävät voi puhua sinulle. Push-to-talk -palveluita/-liittymiä on jo tuotu markkinoille, ja ne yleistynevät lähitulevaisuudessa yhä useamman operaattorin palveluvalikoimassa.

Roaming-sopimus

Roaming-sopimukset ovat operaattoreiden tekemiä keskinäisiä verkkovierailusopimuksia, jotka mahdollistavat vierailevien käyttäjien pääsyn kyseisen operaattorin verkkoon. Ulkomailla ollessa voi siis käyttää omaa puhelinliittymää, jos omalla operaattorilla on roaming-sopimus paikallisen matkapuhelinoperaattorin kanssa. Kun käyttää omaa matkapuhelintaan ulkomailla, sekä soittaminen että puheluiden vastaanottaminen maksavat.

Saldomuistutus

Saldomuistutus on erikseen ostettava matkapuhelinliittymän lisäpalvelu, jolla voi asettaa matkapuhelinlaskulleen saldorajan. Saldorajan lähestyessä siitä muistutetaan tekstiviestillä, samoin kuin saldorajan ylittyessä. Saldorajan ylittyessä liittymän käyttöä ei kuitenkaan rajoiteta, vaan palvelu on tarkoitettu lähinnä puhelinlaskun kertymisen seurantaan.

Saldorajoitus

Saldorajoitus on erikseen ostettava matkapuhelinliittymän lisäpalvelu, jolla voi asettaa oman henkilökohtaisen saldorajan matkapuhelinlaskulleen. Saldoon sisällytetään puhelu-, tekstiviesti-, MMS- ja GPRS-kustannukset, ja saldorajan ylittyessä liittymän maksullinen lähtevä liikenne estetään, samoin estyy MMS-viestien vastaanotto. Puheluiden ja tekstiviestien vastaanottaminen sekä soittaminen ilmaisnumeroihin ja hätänumeroihin on mahdollista saldorajan täyttymisestä huolimatta. Mikäli saldoraja on ylittynyt, liittymää ei voi käyttää maksullisiin palveluihin ennen uuden laskutuskauden alkamista. Mikäli liittymää halutaan käyttää vielä samalla laskutuskaudella, liittymän voi avata korottamalla saldorajaa.

SMS

(Short Message Service) tarkoittaa perinteistä tekstiviestiä.

SMSC

on tekstiviestikeskus, jonka kautta tekstiviestit kulkevat. Keskukseen voidaan myös tallettaa tekstiviestit myöhempää lähetystä varten, mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta.

SPAM/SPÄM

on englanninkielinen nimi roskapostille. Ns. roskaposti on sähköpostitse tapahtuva massapostitusta, johon ei ole etukäteen saatu vastaanottajan lupaa. Suurin osa sähköpostista on lähetetty ulkomailta ja/tai välitetty avointen palvelinten kautta, jolloin todellisen lähettäjän henkilöllisyys jää hämärän peittoon. Usein myös lähettäjän sähköposti- ja/tai IP-osoite on väärennetty.

SPIT

(Spam Over Internet Telephony) eli ns. VoIP:n roskaposti.

Tavu

Tavu on yleisesti tietotekniikassa käytetty mittayksikkö tallennuskapasiteetille, ja se on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä. Tavuja tai sen kerrannaisia käytettään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavun ominaisuus on, että se on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö.

Tavun koko on ajan kuluessa vaihdellut, mutta nykyaikaisissa tietokoneissa tavu on kahdeksan peräkkäistä bittiä. Esimerkiksi yhden kirjainmerkin esittämiseen tarvitaan tietokoneessa yleensä yksi tavu. Ilmoitettaessa tiedoston tai muistin kokoa, etuliitteitä kuten kilo (k, 10 potenssiin 3), mega (M, 10 potenssiin 6) ja giga (G, 10 potenssiin 9) saatetaan käyttää SI-järjestelmästä poikkeavalla tavalla niin, että perustana on kymmenen sijaan binäärijärjestelmän kantaluku kaksi. Tällöin kilotavu on 2 potenssiin 10 eli 1024 tavua (kt tai kB), megatavu 2 potenssiin 20 (Mt tai MB) ja gigatavu 2 potenssiin 30 (Gt tai GB) tavua.

Tiedonsiirtonopeus

on suure, joka kuvaa tiedon siirtymisen nopeutta ja sen perusyksikkö on bit/s eli bittiä sekunnissa. Tiedonsiirtonopeus voidaan ilmoittaa myös tavuina. Yksi tavu on 8 bittiä.

Tukiasema

on esimerkiksi matkaviestinverkon tai WLAN-verkon lähetin – vastaanotinasema, johon matkaviestimet tai WLAN-verkkokortit ovat radioyhteydessä.

UMTS

(Universal Mobile Telecommunications System) on GSM-tekniikan seuraajaksi suunniteltu kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinjärjestelmä. UMTS-tekniikan etuja ovat nopea tiedonsiirtokyky, joka sallii mm. liikkuvan kuvan lähettämisen, sekä GSM-tekniikkaa laajempi äänipuhelukapasiteetti.

Upstream-nopeus

eli lähetysnopeus tarkoittaa tiedonsiirtoyhteyksissä sitä nopeutta, jolla data siirtyy kuluttajalta operaattorille päin.

URL-osoite

on Internetissä olevan tiedoston, hakemiston tms., sekä näiden käyttöön tarvittavan protokollan yksilöivä tunnus.

USB

(Universal Serial Bus) tarkoittaa pakettivälitteistä teknologiaa oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen. USB-tyypit ovat USB-A eli isäntä (engl. host), USB-B, eli orja (engl. slave) ja USB-OTG (On-The-GO). USB:n etuihin lukeutuu muun muassa sen yleisyys ja nopea tiedonsiirto. USB:n voi kytkeä toimivaan tietokoneeseen milloin tahansa, uudelleenkäynnistystä ei tarvita.

Valokuitu

on eräs laajakaistateknologia. Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai maiden välillä. Valokuitu ei sinänsä ole kovin kallista, mutta kustannuksia nostaa se, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit, koska olemassa olevia kuparisia kaapeleita ei voida hyödyntää. Tosin moniin uusiin taloihin vedetään automaattisesti valokuitukaapelit, joten kallis asennus koskee lähinnä vanhoja taloja.

Verkkokortti

on PC:n laajennuskortti, jonka kautta koneen voi liittää lähiverkkoon. Verkkokortteja on sekä langallisia että langattomia.

Verkkomato

on haittaohjelma, joka viruksen tavoin tunkeutuu koneeseen muun muassa sähköpostista, internetistä tai tiedostoista. Verkkomadot etsivät internetiin kytkettyjä koneita, joihin ei ole asennettu viimeisimpiä korjauspäivityksiä. Madot leviävät viruksia huomattavasti nopeammin suoraan koneelta toiselle. Madot leviävät tietoverkon välityksellä. Ne voivat levitä esimerkiksi tietoturva-aukkojen kautta tai sähköpostitse lähettämällä itse itsensä kaikkiin sähköpostiosoitteisiin, joita tietojärjestelmästä löytyy. Mato voi päästä suojaamattomaan tietokoneeseen ilman koneen käyttäjän toimintaa periaatteessa aina, kun Internet-yhteys on auki. Mato saattaa haitata tietojärjestelmän tai yksittäisen tietokoneen toimintaa kuluttamalla näiden käsittelykapasiteettia. Mato voi myös levittää muita haittaohjelmia.

Verkko-operaattori

on yhtiö joka omistaa oman matkapuhelinverkon ja toimiluvan harjoittaa operaattoritoimintaa. Verkko-operaattoritoiminta on lakisääteisesti erotettava palveluoperaattoritoiminnasta. Suomessa verkko-operaattoreja ovat Sonera Mobile Networks Oyj, Elisa Oyj, Finnet-verkot (DNA) ja Ålands Mobiltelefon Ab (Vain Ahvenanmaalla).

Viestintäpalvelu

on palvelu, jonka tarjoaa yritys, joka siirtää viestejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa viestintäverkossa taikka jakelee tai pitää tarjolla viestejä joukkoviestintäverkossa. Esimerkiksi laajakaista- ja puhelinliittymä ovat viestintäpalveluita.

Virtuaalioperaattori

on yhtiö joka toimii vuokralla verkko-operaattorin verkossa, mutta hoitaa teleliikenteen operoinnin itse. Virtuaalioperaattorilla on omat SIM-kortit.

Virus

Virus on haittaohjelma, joka kopioi itse itsensä ja aiheuttaa lähes aina haittaa tietokoneelle, siinä käytettäville ohjelmille sekä tietokoneen käyttäjälle. Virus voi levitä esimerkiksi tiedoston, sähköpostin tai WWW-sivun välityksellä. Viruksen leviäminen vaatii yleensä tietokoneen käyttäjän toimintaa, esimerkiksi surffausta Internetissä tai sähköpostin liitteenä olevan saastuneen tiedoston avaamista. Osa viruksista on muuntautumiskykyisiä. Virukset voivat heikentää tietojärjestelmien käytettävyyttä, tiedon eheyttä ja luottamuksellisuutta, koska ne voivat tuhota, muuttaa tai muokata tietojärjestelmien sisältämiä tietoja. Virukset voivat myös haitata tietojärjestelmän muuta toimintaa, kuten hidastaa tai vaikeuttaa tietojärjestelmän tai käyttöjärjestelmän toimintaa. Virus-termiä käytetään yleisesti haittaohjelma-termin sijaan erityisesti yhdyssanojen osana. Tällainen käyttö on vakiintunut esimerkiksi termeissä virusvaroitus, virustarkistus, virustorjuntaohjelma.

Virustorjuntaohjelma

Virustorjuntaohjelma tutkii tietokoneessa olevia ja siinä käsiteltäviä tiedostoja, sähköpostiviestejä sekä internetistä selaimen kautta ladattuja tiedostoja. Ohjelma pyrkii estämään haittaohjelmien pääsyn tietokoneeseen ja poistamaan tai puhdistamaan haitalliset tiedostot. Käyttäjän on huolehdittava, että virustorjuntaohjelma on jatkuvasti ajan tasalla. Jos ohjelmistossa ei ole automaattista päivitystä, tämän joutuu tekemään itse.

VIRVE

on Suomen valtakunnallinen viranomaisradioverkko. Järjestelmä käyttää taajuusaluetta 380 - 400 megahertsiä, joka on GSM:ää alempi taajuus ja tukiasemia tarvitaan täten vähemmän. VIRVE on yksityinen ja suojattu radioverkko. Verkko mahdollistaa äänen ja datan välityksen.

VoIP

(Voice Over Internet Protocol) tarkoittaa puhelujen välittämistä tai faksien lähettämistä IP-protokollan avulla tietoverkossa, kuten internetissä, intranetissä tai lähiverkossa.

WAP

(Wireless Application Protocol) on tekniikka, joka mahdollistaa internetin tapaisten palveluiden käytön matkapuhelimessa. Palveluiden käyttöön tarvitaan WAP-selain.

WLAN

(Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkko, jossa Internet-yhteys muodostetaan langattomasti tukiaseman ja loppukäyttäjän tietokoneen välillä erityisen WLAN-verkkokortin avulla. WLAN -teknologiaa voidaan käyttää langattoman verkkoyhteyden tarjoamiseksi alueellisesti ja paikallisesti. Myös hotellit ja lentokentät ovat alkaneet tarjota langatonta Internet-yhteyttä asiakkailleen. Harvaan asutuilla seuduilla langattoman yhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille voi tulla edullisemmaksi, jos valmista kiinteää verkkoa, kuten puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa, ei ole hyödynnettävissä. WLAN-teknologiassa tietyn alueen käyttäjät jakavat verkon kapasiteetin toisten saman alueen käyttäjien kanssa samaan tapaan kuin kaapelimodeemiteknologiassa. Todellinen yhteysnopeus riippuu toisten samanaikaisten käyttäjien määrästä.

3G

tarkoittaa kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikkaa. Ks. UMTS.

4G

yleisnimitys matkapuhelintekniikoille, jotka tulevat kolmannen sukupolven (3G) jälkeen. 4G tullee todennäköisesti olemaan yhdistelmä erilaisista verkoista, jossa järjestelmät kuten 3G, GSM, WLAN, Bluetooth ym. yhdistetään yhdeksi virtuaaliseksi verkoksi, jonka kautta tarjotaan IP-pohjaisia palveluja.