Laskutus

Laskutuskausi ja laskusta ilmenevät tiedot

Yleensä laskutuskausi on matkapuhelinliittymissä yksi kuukausi ja lankapuhelinliittymissä kaksi kuukautta. Laskutuskauden pituus kannattaa varmistaa omalta operaattorilta.

Jos palvelun käyttö on ollut vähäistä, erillistä laskua ei välttämättä lähetetä joka kuukausi. Tällöin laskutuskaudella kertynyt saldo siirretään seuraavalle laskulle.

Laskutuskauden tarkat päivät ilmenevät yleensä laskusta. Joskus päivissä saattaa olla päällekkäisyyksiä peräkkäisissä laskuissa, koska esimerkiksi ulkomailla soitetut puhelut voidaan veloittaa vasta sen jälkeen, kun ulkomainen operaattori on toimittanut laskutustiedot suomalaiselle operaattorille.

Puhelinlaskun erittely

Teleyritysten täytyy viestintämarkkinalain mukaan eritellä puhelinlasku maksutta vähintään ns. puhelutyyppien mukaan. Lain mukaan eriteltäviä eriä ovat paikallispuhelut, kaukopuhelut, kansainväliset puhelut, matkaviestipuhelut, perusmaksut, tekstiviestit, kuvaviestit ja muut viestit sekä datasiirtopalvelut. Puhelutyyppikohtainen erittely on annettava aina maksutta ja, jos puhelinlaskun loppusumma ylittää 50 euroa, erittely on annettava ilman erillistä pyyntöä.

Laskuerittelyssä on yleensä ilmoitettu myös puhelujen tai viestien kappalemäärä sekä kokonaiskesto puhelutyypeittäin. Usein operaattorit jaottelevat puhelinlaskun erät myös eri kellonaikojen tai operaattoreiden mukaan. Jos asiakas on oikeutettu johonkin alennukseen puheluista, esimerkiksi tiettyyn määrään ilmaista puheaikaa, myös tämä yleensä näkyy laskussa omana rivinään.

Jos kaikki puhelut tietyssä puhelutyypissä ovat saman hintaisia, puhelun minuuttihinnan pystyy laskemaan jakamalla verollisen hinnan kokonaiskestolla. Viestien osalta yhden viestin hinnan saa jakamalla verollisen hinnan kappalemäärällä. Minuuttihinnan laskeminen ei välttämättä onnistu laskuerittelyn perusteella esimerkiksi palvelupuheluiden osalta, koska niiden minuuttihinta voi vaihdella puhelukohtaisesti.

Vastaanotetut puhelut ja tekstiviestit näkyvät laskuerittelyssä vain siinä tapauksessa, että niistä on peritty maksu. Ilmaisnumeroihin soitetut puhelut tai ilmaistekstiviestit eivät näy laskuerittelyssä.

Yhteyskohtainen erittely

Tarkemman, yhteyskohtaisen erittelyn voi saada erikseen pyytämällä. Yhteyskohtaisesta erittelystä näkyy jokaisen puhelun alkamisaika, kesto, puhelutyyppi (esim. puhelu, tekstiviesti, datasiirto) ja numero, johon on soitettu. Vastaanotetut puhelut ja tekstiviestit näkyvät yhteyskohtaisessa erittelyssä siinä tapauksessa, että ne ovat maksullisia.

Tilaajalle annettavassa yhteyskohtaisessa erittelyssä on puhelinnumeron kolme viimeistä numeroa peitettynä. Jos yhteyskohtaista erittelyä pyytää palvelun käyttäjä, erittely voidaan antaa myös täydellisenä. Yhteyskohtaisessa erittelyssäkään ei saa kuitenkaan näkyä maksuttomien palvelujen tietoja.

Yhteyskohtaisista erittelyistä peritään yleensä maksu. Jos yhteyskohtainen erittely lähetetään kuukausittain normaalin puhelinlaskun yhteydessä, maksu on yleensä pienempi kuin jälkikäteen tilattaessa. Monet teleyritykset tarjoavat myös yhteyskohtainen erittelyn maksutta sähköisessä muodossa teleyrityksen Internet-sivujen kautta. Laskureklamaatioiden yhteydessä teleyrityksen usein lähettävät yhteyskohtaisen erittelyn maksutta tai ainakin palauttavat siitä perityn maksun, jos reklamaatio osoittautuu aiheelliseksi.

Ongelmat laskutuksessa

Laskun oikeellisuuden tarkistaminen

Viestintäpalveluiden veloitus on yleisesti ottaen tarkkaa ja luotettavaa. Siitä huolimatta telepalveluita koskevissa laskuissa saattaa olla virheitä ja asiakkaan on syytä aina tarkistaa saamansa laskun oikeellisuus.

Jos laskussa on jotain epäselvää, kannattaa ottaa yhteyttä oman operaattorin asiakaspalveluun. Tietoa laskun muodostumisesta on yleensä saatavilla myös operaattoreiden Internet-sivuilla.

Jos lasku on poikkeuksellisen suuri tai herää muuten epäilys laskun oikeellisuudesta, kannattaa laskun oikeellisuuden tarkistamisessa käyttää apuna yhteyskohtaista erittelyä ja aikaisemmin tulleita laskuja.

Laskusta reklamoiminen

Jos epäilee virhettä laskutuksessa, tulisi aina ottaa ensiksi yhteyttä omaan operaattoriin. Selvät ja yksinkertaiset virheet selviävät yleensä puhelinsoitolla, mutta hankalammissa tapauksissa reklamaatio on varminta tehdä kirjallisesti.

Virheilmoitus eli reklamaatio tulee tehdä kohtuullisessa ajassa siitä, kun on havainnut virheen tai kun se olisi pitänyt havaita. Virheilmoitus on kuitenkin syytä tehdä viivyttelemättä. Asiat on tuoreeltaan helpompi selvittää ja sopia kuin pitkän ajan kuluttua.

Jos lasku on vain osittain virheellinen, kannattaa siitä maksaa omasta mielestään riidaton osa. Operaattorilla ei ole oikeutta sulkea liittymää, jos laskusta on reklamoitu ennen eräpäivää ja riidaton osa laskusta on maksettu määräajassa.

Ellei yhteisymmärrystä teleyrityksen kanssa löydy, oman kotikunnan kuluttajaneuvoja avustaa asiassa eteenpäin. Hän voi selvittää ja sovitella asiaa.

Jos kysymys on veloituksen teknisestä oikeellisuudesta, asiasta voi tehdä asiasta Viestintävirastolle. Viestintävirasto pystyy selvittämään, onko riidanalaiset puhelut soitettu asiakkaan puhelimesta tai onko teleyrityksen veloitus- tai laskutusjärjestelmässä ollut jokin virhe.

Viestintävirastolle tehtävä valitus voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä pitäisi käydä ilmi vähintään valittajan nimi ja yhteystiedot sekä mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys siitä miten ja millä perusteella epäilee laskun olevan virheellinen. Mahdollisuuksien mukaan valitukseen tulisi lisäksi liittää teleyritykselle tehty reklamaatio ja siihen saatu vastaus sekä riidanalaista laskua koskevat puheluerittelyt.

Jos kysymys on pikemminkin sopimuserimielisyydestä kuin veloituksen teknisestä oikeellisuudesta, voi valituksen tehdä tarvittaessa kuluttajariitalautakuntaan. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin erimielisyyksiin.