Etusivu
Palvelut
Luvat ja maksut
Tutkimukset ja tilastot
Määräykset, päätökset ja ohjeet
Viestintävirasto
Yhteystiedot
Viestintävirasto

Viestintävirasto
Itämerenkatu 3 A
PL 313
00181 HELSINKI

Vaihde 09 69 661

Televisiomaksuasiat
Asiakaspalvelu 09 613 161

Fi-verkkotunnusten asiakaspalvelu 09 6966 700

Tietoa evästeistä

Etusivu > Palvelut > Palvelut aiheittain > Puhelin- ja laajakaistapalvelut > Kulujen hallinta

Kulujen hallinta

Teleyritykset tarjoavat asiakkailleen useita erilaisia tapoja kulujen ennakointiin ja hallintaan. Osa tarjotuista palveluista, kuten erilaiset saldopalvelut ja –muistutukset on tarkoitettu lähinnä kulujen seurantaan eivätkä estä palveluiden käyttämistä. Halutessaan viestintäpalvelujen käyttöä pystyy myös rajoittamaan saldorajoituksen ja estopalvelujen avulla.

Saldokyselyt

Lähes kaikilla teleyrityksillä on tarjolla palveluja, joiden avulla asiakas voi seurata saldon kertymistä. Useimmiten saldopalveluita voi käyttää tekstiviestillä, teleyrityksen Internet-sivujen kautta tai soittamalla saldoautomaattiin tai teleyrityksen asiakaspalveluun. Saldokysely on usein maksuton, mutta hinta kannattaa tarkistaa omalta operaattorilta.

Saldopalvelut eivät ole yleensä reaaliaikaisia vaan puhelut, tekstiviestit ja kuvaviestit päivittyvät saldopalvelujen saldoon viiveellä. Saldopalvelu ei myöskään välttämättä ota huomioon liittymän ja palveluiden avaus-, muutos tai perusmaksuja tai asiakkaan mahdollista puheaikaetua.

Saldomuistutus

Saldomuistutuksen avulla asiakas voi pysyä ajan tasalla puhelinlaskun kertymisessä. Saldomuistutuskaan ei rajoita liittymän käyttöä vaan on tarkoitettu lähinnä kulujen seurantaan.

Saldomuistutus ei ole reaaliaikainen palvelu, vaan muistutusviesti kertyneestä saldosta lähtee aina viiveellä. Viestistä näkee ajanjakson, jolta puhelut, tekstiviestit, kuvaviestit ja GPRS:n käyttö ovat kertyneet. Muistutusviestit eivät yleensä ota huomioon liittymän mahdollista puheaikaetua eivätkä laskulle tulevia liittymän ja palveluiden avaus-, muutos tai perusmaksuja.

Saldomuistutus voi olla mahdollista saada kahteen matkapuhelinliittymään. Esimerkiksi äiti voi saada lapsen liittymän käytöstä muistutusviestit omaan liittymäänsä.

Saldorajoitus

Saldorajoitus on teleyritysten tarjoama vapaaehtoinen palvelu, joka auttaa hallitsemaan puhelinkuluja. Kun saldoraja täyttyy, liittymää ei voi käyttää maksullisiin palveluihin ennen uuden laskutuskauden alkamista.

Saldorajoitus rajoittaa puhelu-, tekstiviesti-, kuvaviesti- ja GPRS-kustannukset asiakkaan haluamalle tasolle. Kun saldoraja täyttyy, puhelimella ei voi enää soittaa eikä lähettää teksti- tai kuvaviestejä. Saldorajan täyttyessä myös GPRS –palvelu passivoituu ja kuvaviestien vastaanotto estyy.

Puheluiden ja tekstiviestien vastaanottaminen sekä soittaminen ilmaisnumeroihin ja hätänumeroihin on mahdollista saldorajan täyttymisestä huolimatta.

On tärkeää huomata, että saldorajoituskaan ei ole reaaliaikainen palvelu, vaan se toimii viiveellä. Viiveen kesto vaihtelee muutamista tunneista yhteen vuorokauteen. Viiveen aikana saldoon kertyneet ja saldorajan ylittävät puhelu-, tekstiviesti-, kuvaviesti- ja GPRS-kustannukset laskutetaan normaaliin tapaan.

Ennen saldorajoituksen kytkemistä kannattaa tarkistaa omalta operaattorilta myös se, vaikuttaako saldorajoitus jollain tavalla esimerkiksi liittymän käyttöön ulkomailla. On mahdollista, että joko saldorajoitus ei toimi ulkomailla lainkaan tai vaihtoehtoisesti saldorajoituksella varustettua liittymää ei pysty käyttämään ulkomailla.

Monet operaattorit ilmoittavat tekstiviestillä, kun saldoraja on täyttymässä. Asiakkaan voi olla mahdollista saada muistutusviesti myös toiseen matkapuhelinliittymään, jolloin esimerkiksi vanhemmat pystyvät paremmin kontrolloimaan lastensa puhelinkuluja.

Käyttöraja

Teleyritys ja kuluttaja voivat sopia myös euromääräisestä käyttörajasta. Käyttörajan tarkoituksena on estää laskun hallitsematon kasvu esim. silloin, kun saldorajan käyttö ei ole teknisesti mahdollista tai asiakas ei halua tilata kaupallista saldorajoituspalvelua. Käyttörajan avulla voi torjua ylisuurien laskujen syntymistä ja mahdollisia väärinkäytöksiä.

Käyttörajasta on nimenomaisesti sovittava ja sen on oltava määrältään kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on huomioitava kuluttajan tarpeet.

Käyttörajan ylittyessä operaattorilla on oikeus rajoittaa liittymän käyttöä esim. siten, että puhelimella voidaan enää vain soittaa puheluita. Teleyrityksen on ilmoitettava käyttäjälle etukäteen käytön rajoittamisesta ja samalla annettava käyttäjälle ohjeet siitä, miten käytön rajoittaminen on estettävissä.

Estopalvelut

Varmin keino kulujen hallintaan ovat estopalvelut. Teleyritysten täytyy tarjota asiakkailleen vähintään Viestintäviraston määrittelemiä estopalveluja, joiden avulla asiakas voi halutessaan estää kokonaan soittamisen taikka viestien lähettämisen tietyn tyyppisiin numeroihin ja niiden vastaanottamisen näistä numeroista.

Palvelut on jaettu estoluokkiin pääasiassa niiden sisällön perusteella (yleishyödylliset palvelut, asiointipalvelu, ajanvietepalvelut ja aikuisviihdepalvelut). Estopalvelun valintaan vaikuttaa kuitenkin usein tarjotun sisällön lisäksi myös palveluiden tavallisia puheluja kalliimpi hinnoittelu (esim. ulkomaanpuhelut tai palvelunumerot).

Käyttäjä ei pysty itse ohittamaan estopalvelua, ellei hän ole nimenomaisesti sopinut estopalvelun poistamisesta tai kytkemisestä esimerkiksi salasanan avulla.

Viestintäviraston määrittelemien estojen kytkeminen on maksutonta, mutta niiden poistamisesta teleyritys voi periä maksun.

Liikennettä ilmaisnumeroihin, yleiseen hätänumeroon 112 tai liittymän toimittaneen teleyrityksen omaan vikailmoitusnumeroon ei pysty estämään.

Palvelunumeroiden luokittelu

Viestintävirasto on jakanut palvelunumerot seuraaviin luokkiin palvelunumeron alkuosan ja niissä tarjottavan sisällön perusteella:

Palveluryhmä Kuvaus Numerot
I Yleishyödylliset palvelut

Yleishyödylliset palvelut usein täydentävät palveluntarjoajan muuta palvelua tai toimintaa.

Esim. aikataulut ja tiedotuspalvelut, edulliset asiointipalvelut kuten taksitilaus ja pankkipalvelut

0100-, 0200-, 02020-, 02022-, 02023-, 0300-, 0601-, 075XY1 (X, Y = 0 - 9), 100- ja 106-alkuiset puhelinnumerot

13-alkuiset SMS-numerot

II Asiointipalvelut

Palveluita, joiden käyttämiseen johtava asiointitarve on tiedon, tuotteen tai palvelun saaminen, jolloin puhelinpalvelun käyttö yleensä korvaa fyysisen siirtymisen tai jonkin muun viestintätavan käytön.

Esim. tilauspalvelut ja tavaroiden maksaminen, informaatiopalvelut, markkinatutkimukset ja mielipidemittaukset tai lahjoitukset hyväntekeväisyyteen.

02098-, 02099-, 0600-, 0602-,075XY2- (X, Y = 0 - 9), 100- ja 107-alkuiset puhelinnumerot

16-alkuiset SMS-numerot

III Ajanvietepalvelut

Palveluita, joiden käyttämisen motiivina on ajanviete, sekä viihteeseen liittyvät palvelut.

Esim. keskustelulinjat (jotka eivät ole kahdenkeskisiä sisällöltään eroottisiksi miellettäviä seuranhakupalveluita), pelit, markkinointikampanjat ja äänestykset

0700-0-, 0700-5-, 0700-7- ja 0700-8-alkuiset puhelinnumerot


17X (X = 0 — 5) –alkuiset SMS-numerot

IV Aikuisviihdepalvelut Aikuisviihdepalvelut

0700-1-, 0700-3-, 0700-4- ja 0700-9-alkuiset puhelinnumerot

17X (X= 8 — 9) –alkuiset SMS-numerot

Teleyrityskohtaisella 100-alkuisella palvelunumerolla osoitetut palvelut ryhmitellään palveluryhmiin I ja II palvelun asiasisällön mukaisesti.

Tarkempaa tietoa palvelunumeroissa tarjottavista palveluista löytyy Maksullisten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan sivuilta osoitteesta http://www.mapel.fi/.

Estopalveluluokat

Pakolliseksi määrätyt estopalvelut on jaettu puhelinliikenteen ja lyhytsanomaliikenteen (teksti- ja multimediaviestit) luokkiin.

Puhelinliikenteen estoluokat:

Estoluokka Kuvaus
U

estää lähtevän teleliikenteen kansainvälisiin puhelinverkkoihin ja kansainvälisen kytkennän välittäviin palvelunumeroihin

P1

estää lähtevän teleliikenteen kansallisen ja kansainvälisen kytkennän välittäviin palvelunumeroihin ja palveluryhmiin I, II, III ja IV.

P2 estää lähtevän teleliikenteen palveluryhmiin II, III ja IV
P3 estää lähtevän teleliikenteen palveluryhmiin III ja IV
P4 estää lähtevän teleliikenteen palveluryhmään IV

Teleyrityksen on tarjottava käyttäjälle myös seuraavia estoluokkien yhdistelmiä: (U+P1), (U+P2) ja (U+P3).

Lyhytsanomaliikenteen estoluokat:

Estoluokka Kuvaus
P1

estää lyhytsanomien lähettämisen palveluryhmiin I, II, III ja IV ja vastaanottamisen näistä palveluryhmistä

P2

estää lyhytsanomien lähettämisen palveluryhmiin II, III ja IV ja vastaanottamisen näistä palveluryhmistä

P3

estää lyhytsanomien lähettämisen palveluryhmiin III ja IV ja vastaanottamisen näistä

palveluryhmistä

P4

estää lyhytsanomien lähettämisen palveluryhmään IV ja vastaanottamisen tästä palveluryhmästä

Käyttäjän pyynnöstä teleyrityksen on kytkettävä liittymän tekstiviestien ja multimediaviestien lähetysmahdollisuus kokonaan pois käytöstä.

Muut puheluestot

Teleyritykset tarjoavat pakollisten estopalvelujen lisäksi yleensä myös muita mahdollisuuksia rajoittaa liittymästä lähteviä ja siihen tulevia puheluita. Muista kuin laissa pakollisiksi määrätyistä estopalveluista teleyritys voi periä maksun.

Liittymästä voi olla mahdollista estää esimerkiksi kaikki lähtevät puhelut, lähtevät ulkomaanpuhelut, kaikki tulevat puhelut tai ulkomailla tulevat puhelut. Osa operaattoreista tarjoaa myös mahdollisuuden estää GPRS-liikenne.

Vapaaehtoisia puheluestoja asiakas pystyy usein hallinnoimaan itse esimerkiksi tunnusluvun avulla.

Pre paid –liittymät

Matkapuhelimen käytöstä aiheutuvia kuluja voi hallita myös valitsemalla pre paid –tyyppisen liittymän. Pre paid –liittymissä puhelut maksetaan etukäteen ja saldon loppuessa liittymästä ei pysty käyttämään maksullisia palveluja ennen uutta latausta.

Saldon reaaliaikaisen kulumisen vuoksi pre paid –liittymistä on usein estetty puhelut palvelunumeroihin eivätkä ne välttämättä toimi ulkomailla.

Sivua päivitetty 16.12.2011   Tulostusversio Tulostusversio

Muita linkkejä