Mediakasvatus

Viestinnän teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen sekä sosiaalisen median yleistyminen lisäävät tarvetta kriittisen medialukutaidon kehittämiseksi. Viestintäviraston rooli vanhempien ja muiden kasvattajien mediakasvatuksen tukemisessa korostuu lähivuosina erityisesti siitä syystä, että televisiotoimintaa ohjaava eurooppalainen lainsäädäntö laajentuu kattamaan perinteisen televisiotoiminnan lisäksi muissakin kuin televisioverkossa lähetettävät audiovisuaaliset mediapalvelut. Audiovisuaalisia mediapalveluja sääntelevä direktiivi (AVMS-direktiivi) on saatettava EU:n jäsenvaltioissa voimaan viimeistään 19.12.2009. Audiovisuaalisilla mediapalveluilla tarkoitetaan lainsäädännössä viestintäverkossa joko lineaarisesti (aikataulunmukaisesti) tai ei-lineaarisesti (käyttäjän itse valitsemana ajankohtana tilattavat ohjelmat ja elokuvat) lähetettäviä palveluja.

Medialukutaidon kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että kansalaisilla on samanarvoiset mahdollisuudet hallita erilaisia mediaympäristöjä ja viestintätilanteita.

Viestintävirasto kerää tutkimusten ja selvitysten avulla tietoa kuluttajien medialukutaidon tasosta ja käsityksistä mediaan liittyvistä haitoista. Tutkimustulosten avulla tuetaan toimialan itsesääntelyä ja jaetaan yhteistyöverkostojen kautta tietoa lapsille, vanhemmille ja opettajille.

Mediakasvatukseen liittyviä hankkeita toteutetaan maassamme useilla eri tahoilla. Myös mediakentän laajuus ja valvonnan jakautuminen usealle viranomaiselle edellyttävät entistä tiiviimpää tiedonvaihtoa toimijoiden kesken. Viestintävirastolle tärkeitä yhteistyötahoja mediatutkimukseen ja mediakasvatukseen liittyvissä tehtävissä ovat eri ministeriöiden ohella yliopistot, lastensuojelujärjestöt, Valtion elokuvatarkastamo ja Mediakasvatusseura ry.

Lisätietoja: kehityspäällikkö Tiina Aaltonen, 09 6966 430, 040 777 4082

Mediakasvatusseura: www.mediakasvatus.fi
Valtion elokuvatarkastamo: www.vet.fi
Lasten ja nuorten mediafoorumi: www.arjentietoyhteiskunta.fi