|
|
 |
Viestintämarkkinoiden merkitys kasvussa
Viime vuosien talouskehitykseen ovat vaikuttaneet lukuisat kiihtyvällä tahdilla tapahtuneet muutokset, joista merkittävimpiä ovat olleet informaatioteknologian läpimurto ja leviäminen kaikille talouden aloille, 1990-luvun puolivälistä jatkunut talouden kasvu sekä talouden jatkuva kansainvälistyminen. Lisäksi useat talouden toimialajärjestelyt ja yritysten toimintojen uudistaminen ovat olleet tyypillisiä tälle kehitykselle. Viestintämarkkinat ovat olleet viimeaikaisen talouskehityksen lippulaiva - kattavathan ne suuren määrän yhteiskunnan keskeisiä toimialoja teletoiminnasta ja Internetistä televisio-, radio- ja postitoimintaan sekä lehdistöön.
Viestintämarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat ongelmat
Vuoden 2001 aikana hidastuneen talouskasvun vaikutukset näkyivät myös viestintämarkkinoilla. Taloudellisen tilanteen muuttumisesta kertoo muun muassa digitaalisten televisiolähetysten käynnistämisen kangertelu ja kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen rakentamisen hidastuminen. Myöskään kaikkia Internetiin liitettyjä odotuksia ei pystytty toteuttamaan. Ylioptimistiset odotukset erityisesti IT-alalla johtivat teknologiaosakkeiden ilmeiseen yliarvostukseen ja pörssikurssien suuriin heilahteluihin. Vuoden aikana tapahtunut teknologiaosakkeiden lasku kertoo kuitenkin odotusten muuttumisesta realistisemmiksi. Lisäksi IT-alaa muokannut kehitys on karsinut markkinoilta tehottomia toimijoita.
Viestintäverkkojen välityksellä tarjotaan tietoyhteiskunnan tärkeimpiä sähköisiä tuotteita ja palveluita kuten puhetta, kuvaa ja dataa. Viestintämarkkinoiden ongelmat saavat usein alkunsa juuri verkon omistukseen ja hallintaan perustuvista toimialan ominaispiirteistä. Erityisesti telealalla näitä ominaispiirteitä ovat monopoliajoilta peräisin olevat korkeat markkinaosuudet ja perinteisten operaattoreiden vahva asema suhteessa kilpailijoihin. Verkkojen omistuksesta johtuen viestintämarkkinoiden toimijoilla on usein erityinen taloudellis-tuotannollinen vahvuus, joka antaa vakiintuneelle toimijalle mahdollisuuden hallita koko tuotantoketjua verkkopalveluista sisällöntuotantoon.
Kilpailupaine viestintämarkkinoilla ei välttämättä jakaudu tasaisesti. Esimerkkinä kilpailupaineen epätasaisesta jakautumisesta voidaan pitää matkaviestinmarkkinoita. Matkaviestinverkkojen korkeat yhteenliittämismaksut ovat osoitus kilpailupaineen puuttumisesta ja siten myös viranomaisohjauksen tarpeesta muuten kilpailluilla matkaviestinmarkkinoilla.
Viestintämarkkinat muutostilassa
Vastaisuudessa operaattorit tavoittelevat yhä laajempien viestintäverkkojen hallintaa ja tätä kautta suurempia asiakasmääriä. Perinteisten teleyhtiöiden lisäksi Internet-tiedonsiirtoteknologiaa ja -verkkoja hyödyntävät yritykset pyrkivät mukaan operaattoritoimintaan. Kaapelitelevisioyhtiöt puolestaan tarjoavat Internet-palveluita. Myös energiayhtiöt pyrkivät viestintämarkkinoille, kun sähköverkkojen soveltuvuutta tiedonsiirtoon tutkitaan. Tekninen kehitys mahdollistaa useiden keskenään kilpailevien vaihtoehtojen lisääntymisen. Teknologianeutraali sääntely on perusedellytys viestintämarkkinoiden tehokkaalle toimivuudelle ja markkinoilla käytävälle kilpailulle. Kuluttaja on ratkaisevassa asemassa uutta tekniikkaa hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden menestymisessä ja yleistymisessä.
Myös eurooppalaiset postipalvelumarkkinat ovat avautumassa kilpailulle. Postitoiminnan sisämarkkinoiden syntymisen katsotaan lisäävän Euroopan kilpailukykyä. Suomessa vuoden 2002 alussa voimaan astunut postipalvelulaki mahdollistaa jo nyt kilpailun kansallisilla postipalvelumarkkinoilla. Valtioneuvosto on myöntänyt postitoimiluvan kahdelle yritykselle, mutta näistä ainoastaan Suomen Posti Oyj harjoittaa toimiluvan mukaista postitoimintaa.
Kaupallisten televisioyhtiöiden toimintaedellytykset viestintämarkkinoilla voivat parantua, sillä niiden Yleisradio Oy:lle maksamat analogisen televisiotoiminnan lupamaksut on päätetty puolittaa. Päätös olla perimättä toimilupamaksuja digitaaliselta lähetystoiminnalta vuoteen 2010 ulottuvalta toimilupakaudelta saattaa nopeuttaa digitaalisen lähetystoiminnan sekä digitaaliseen televisioon suunnitellun ohjelma- ja palvelutuotannon kehittymistä Suomessa.
Toimiva kilpailu vaatii viranomaisohjausta
Viestintämarkkinoille ominainen voimakas teknologinen kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan, eikä vähiten eri viestintätekniikoiden lähentymisen kautta. Kehityskulku tulee vaatimaan jatkossa yhä enemmän taloudellisia, tuotannollisia ja henkisiä resursseja. Tämä on haaste myös viranomaisille. Meneillään olevasta taloudellisesta ja teknisestä murroksesta huolimatta myös viranomaisohjausta tarvitaan edelleen. Ilman viranomaisen tehokasta puuttumista markkinoiden toimintaan voi voimakas murrosvaihe koitua vakiintuneen toimijan eduksi ja uuden markkinoille tulijan haitaksi. Viranomaisohjaus ja yritysten välisen kilpailun lisääminen ovat edelleen tarpeen kuluttajien ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseksi.
|
|
|
